Asukasyhdistyksen historiaa

 logo_kirja.jpg

-

Pirkko Vuorinen

Otteita historian lehdiltä, näkijän ja tekijän kertomana ja koostamana,

poimintoja yhdistyksen Halssilalainen ja SuurHalssila - lehdistä

 

TÄSTÄ TOIMINTAMME ALKOI … KIRJALLISESTI

SOFY-yhteistyösuunnittelun työryhmän Suur-Halssilan raportissa vuodelta 1989 hahmotellaan alueen tulevaisuutta seuraavasti:

- vanhat alueet tulee säilyttää yhtenäisinä, mikä asettaa ehtoja rakentamiselle ja luonnonsuojelulle.

- alueen hyvänä puolena nähdään arvokas, vanha työväen asuinkulttuuri, maisemallinen viihtyvyys ja luonnon rehevyys.

- Halssilassa on mahdollisuus säilyttää pala kaupungin historiaa (miljöö).

- uudisrakentamisen tavoitteiksi asetetaan harmonisen, paikalliseen kulttuuriin perustuvan asuinympäristön vaaliminen. Uudisrakentaminen on sovitettava niin ettei kokonaisuus kärsi – tässä on syytä kuulla paikallisia asukkaita.

Kaiken kaikkiaan: kukaan ei tunne Halssilan tarpeita paremmin kuin alueen omat asukkaat. Siksi asukkaiden omaehtoinen toiminta asukasyhdistyksessä on tärkeää kehitettäessä Halssilasta ihmisläheistä ja toimivaa kaupunginosaa, missä kaikki sen asukkaat kokevat olevansa vastuussa elinympäristöstään. Aittovuori on alueemme aarre. Se tulee säilyttää luonnonpuistona, missä kaupunkilaiset voivat ilman ohjausta ja rajoituksia vapaasti liikkua luonnossa, marjastaa, sienestää, seurata luonnon tapahtumia ja eläimistöä – eli virkistäytyä luonnollisesti.

                                   Ensimmäinen Halssilalainen 5.10.1991

 

Halssilan koulun rehtori Kalevi Mesimäki: ”Koulun opettajakunta ja johtokunta ovat usein, viimeksi tänä syksynä, kiinnittäneet teknisen palvelukeskuksen huomioita koulun ympäristön liikenneongelmiin sekä oppilaiden koulumatkalla esiintyneisiin liikenteellisiin ongelmiin. Viimeisin esitys sisälsi myös Vaajakoskentien nopeusrajoitustoiveen. Epäselvää on, minkä vastaanoton esitykset ovat saaneet.”                                                     Halssilalainen nro 2/1992telknpes_1009.jpg

(Jotain parannusta saatiin kun koulun pallokentän laitaan tuli verkkoaita, estämään pallojen pääsy Vaajakoskentielle.)

 

Vanhusten vuokratalo on valmistunut pesulan viereen ja avoimien ovien päivä on 7.10.1992. Lehdessämme oli taloon muuttaneiden Esteri ja Eino Oksasen haastattelu:

 Kun Halssilassa vielä pirtua myytiin

Esteri ja Eino Oksanen ovat asuneet Halssilassa Lokintiellä jo 54 vuotta. On siinä ajassa ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. - Nykyaikaa ei osaa kuin ihmetellä. On levotonta, ostetaan ja heitetään menemään. Ennen kaikki säilytettiin. Sota-aikana olin pakolaisena Korpilahdella, muistelee Esteri. -30-luvulla, kun oli pula-aika, olin halkometsässä Halssilan metsissä isän kanssa. Motti halkoja tuotti 5 markkaa ja sahanterä maksoi 18 markkaa! Siinä sai päivän tehdä töitä, jos terä katkesi, muistelee Eino. Ennen vanhaan mentiin hevosella Jyväskylään. Busseja kulki tasan yksi vuoro päivässä. Kaupunkiin piti kiertää Taulumäen kirkon kautta, tosin jalan kuljettiin usein rautatiesiltaa – ja saatiin sakkoja. Mutta siihen aikaan Halssila ei vielä kuulunutkaan kaupunkiin. Täällä oli sikoja meilläkin pihalla, oli pässi ja lampaita, toisilla oli lehmiäkin. Lokintien talo on ollut viihtyisä, mutta kantovesi ja puucee ovat vanhoille ihmisille liikaa. Täällä on mukava asua, on tuttuja ihmisiä samassa talossa. Suurin osa asukkaista on Halssilasta.  – Halssilaan pitäisi vain saada oma apteekki ja pankki. Bussilla on niin työlästä kulkea keskustaan. Ennen vanhaan täällä Halssilassa oli ”palveluja” enemmän: Oli Starkin kauppa, Niemen kauppa, Vuoren Matin kauppa, kahvila, Mäki-Matti ja paljon muuta. Oma poliisikin meillä oli. Ja pirtun myyjiä. Viinaa tuotiin Virosta ja Saksasta. Kaupungista tultiin ”Hinkkasen viinakauppaan” pimeetä pulloa hakemaan ja Semperin Iitalla käytiin tulevaisuutta kyselemässä. Oli viinan tukkukauppaa, ”irtonaisia”, tappeluita ja meininkiä.  Kyllä me nytkin toivomme ohjelmaa. Tänne vanhusten vuokratalolle vaan käymään: muistelivat Eino ja Esteri.

Halssilalainen nro 3/1992

Nyt pannaan Halssilan nurkat puhtaaksi!roskat.jpg

Jokainen, jolla vain harava pysyy kädessä tai roskapussi kourassa, lähtee perjantaina 28.5.93 ulos keräämään roskia ja kunnostamaan pihoja. Halssilan ala-asteen perinteinen kevätsiivouspäivä saa nyt tukea asukasyhdistykseltä ja asukasyhdistys puolestaan haastaa kaikki halssilalaiset talkoisiin!  Tekpa järjestää meille roskasäkkejä ja vaihtolavoja, mihin voimme roskia kerätä. Ja jos matka on pitkä, niin toimittakaa säkit Vaajakoskentien tai Halssilantien varteen, niin siitä ne sitten kerätään illalla pois.                                                          Halssilalainen nro 2/1993

 

Rauhalahden uudelle leijukattilalle suuret odotukset – haju häviää, päästöt pienenevätdsc_0163cs.jpg

Rauhalahden voimalaitoksen alkusyksy on ollut poikkeuksellinen. Kolmen kuukauden kesäseisokki on päättynyt ja uutta leijukattilaa koekäytetään. Rauhalahden voimalaitoksen päällikkö Seppo Kuhmonen pitää kattilamuutosta suurena edistysaskeleena. Hän toteaa, että asukkaiden huomautukset vaikuttivat osaltaan viranomaisten kantaan, ja siten myös kattilan muutostyöhön. Valitusten perusteella IVO teki vuonna 1989 Suomessa ainutlaatuisen voimalaitoshajujen kartoituksen Jyvässeudulla. Sen jälkeen alkoivat selvitystyöt hajun poistamiseksi.

Kuhmonen kertoo itsekin todenneensa turpeen hajun silloin tällöin ulkoillessaan asuinseudullaan Tuohimutkassa. ”Olemme nyt tulleet pitkän tien päähän. Päätimme rakentaa leijupetikattilan, joka hajun ohella vähentää päästöjä, jotka ovat oleellisia luonnon tasapainon kannalta. Uskon, että olemme nyt päässet naapurien harmilliseksi kokemasta haitasta eroon.”

                                                    Halssilalainen nro 3/1993

 

Uuraisten vanha pappila Marjoniemessä on kaupungin omistuksessa, ja se on vuodesta 1992 alkaen vuokrannut sen vuodeksi kerrallaan Halssilan asukasyhdistykselle kesäistä toimintaa varten. Kaupunki on antanut materiaaleja talkootöinä suoritettuihin tarpeellisiin remontteihin ja maalaustöihin.

”…Veden laatu tutkittiin alkukesästä ja kaivovesi todettiin juomakelpoiseksi sekä järvi uimakelpoiseksi. Palohälyttimiin laitettiin paristot, jotka tuntuvat helposti livahtavan yöpyjien taskuihin – valitettavaa paloturvallisuuden kannalta. Kesän murheenkryyni oli saunan vesipumppu, joka lakkoili hörpättyään vahingossa ilmaa. Runsasvetisempänä kesänä ongelmaa ei olisi syntynyt. Tämän kevään suururakka oli tyynyjen ja peittojen pesu Halssilan pyykkituvalla, ja puhdasta tuli."

Halssilan uimarantaa on kunnostettu kaupungin avustuksella. Sinne saatiin laituri, liukumäki, nuotiopaikka, pukukopit, vessat ja monta kuormaa hiekkaa. Mielipahaa on tuottanut laituritikkaiden murjominen kelvottomiksi ja rannan kalusteiden käyttö nuotion polttopuina. IVO on lahjoittanut asukasyhdistykselle soutuveneen, jota vuokrataan.           Halssilalainen nro 2/1995

 

Halssilan liikenne- ja katuhankkeista liikenneinsinööri Risto Mäkinen kirjoittaa :

”Halssilan aluetoimikunta ja asukasyhdistys on esittänyt kokouksissaan useita kokemiaan liikenteellisiä ja ympäristöllisiä parannusehdotuksia. Toiveet vaihtelevat pienistä parannuksista suhteellisen suuriin tai ainakin periaatteellisiin kysymyksiin. Tekninen palvelukeskus on kirjannut esitykset ja toteuttanut niistä osan ja osa on jäänyt tulevaisuuteen.

Kuluvana vuonna on Peurantien, Kontiontien ja Hukkaperän viimeistelytyö saatu tehdyksi. Halssilanrunteen-Hukkaperän risteyksen suojatiejärjestely tehtiin samassa yhteydessä. Myös Kurjenkujan päällystys- ja viimeistelytyöt valmistuivat. Tammikämmen on avattu kaikelle liikenteelle.

Kontionpuiston saneeraus on kesken ja jatkuu ensi vuonna. Halssilan nimikkopuiston / kivilouhimon alue päästäneen raivaamaan ensi vuonna. Puistosuunnittelun osalta hanketta kypsytellään.

Ensi vuodelle ei rakennusohjelmaan ole voitu varata määrärahoja Halssilan suunnan kohteisiin. Rantaraittiin ohjelman alkuvaiheessa ajateltu rahavaraus jouduttiin jatkovaiheessa karsimaan.

Koulun alikululle tehdään portaat linja-autopysäkiltä ensi kesänä. Hiihtomaan yhteyksiä tutkitaan ja selvitellään. Rahoitus puuttuu. Asuntoalueiden nopeusrajoituksia tullaan laajentamaan ja sotaveteraanitalon suojatiejärjestelyjä pyritään parantamaan ensi vuonna.

Pääkatujen saneeraukseen, kuten Vaajakoskentiekin on, ei ole ollut osoittaa määrärahoja ja niiden liikenteen rajoittaminen on varsin suuri periaatteellinen kysymys.”

                                                     Halssilalainen  nro 3/1995

Saammeko pankkiautomaatin Halssilaan?

Halssilan asukasyhdistys on anonut pankkiautomaatin asentamista Siwan kiinteistöön Vaajakoskentie 67. Automatia Pankkiautomaatit Oy Harri Pennasen mukaan pankkiautomaattia alueelle anottaessa tärkeimpiä tietoja ovat asiakaspotentiaali, kauppaliikkeet alueella ja lähimpien pankkipalvelujen sijainti. Asiaa edistää, jos automaatille on esittää jo kiinteistö, johon se voitaisiin asentaa. Pennaselta pyydettiin arviota mahdollisuuksistamme saada automaatti Halssilaan. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Ympäri maata rakennettaviin jättimarketteihin on suorastaan pakko toimittaa pankkiautomaatteja ja kuntakeskukset, joissa on palveluja, kaipaavat automaattisia pankkipalveluja kipeästi.

Valitettavasti asukasyhdistys ei siis pysty antamaan vastausta otsikon kysymykseen.

                                                                           Halssilalainen  nro 2/1997

Asukasyhdistys järjestää iltapäivähoitoa koululaisille

Jyväskylän kaupunki on vähentänyt koululaisten iltapäivähoidon minimiin voidakseen täyttää alle kouluikäisiä lapsia koskevan lakisääteisen päivähoitovelvoitteen. Kaupunki on kuitenkin luvannut tukea vanhempien ja järjestöjen hankkeita koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseksi. Halssilan asukasyhdistys sai kaupungilta tukea palkatakseen lastentarhaopettajan ja vuokratakseen koulun esiopetusryhmän käytössä olevan pienluokan.

Asukasyhdistys suoritti tiedustelun vanhemmilta elokuussa ja tämän jälkeen kaikki 18 halukasta Halssilan ala-asteen ensiluokkalaista pääsivät mukaan iltapäivähoitoon, joka aloitettiin maanantaina 25.8.1997. Päivittäinen toiminta-aika ryhmällä on klo 11-17, jona aikana pikkukoululaisille tarjotaan myös välipala. Ohjaustoiminta käsittää vapaamuotoisia leikkejä, pelejä, ulkoilua aina vesivärimaalauksesta tai Afrikantähdestä rekkivoimisteluun. Työntekijänä toimii lastentarhaopettaja Pirre Eriksén. Vanhemmilta peritään maksuna kuukaudessa 200 mk, joka kattaa suurin piirtein välipalakustannukset.                                                   Halssilalainen  nro 3/1997

 

Maaliskuussa 1996 asukasyhdistyksen jättämä aloite melu- ja turvallisuusaidan rakentamisesta Vaajakosken moottoritien ja sähköistetyn radan eristämeksi sekä rantaraitin rakentamisesta halssilasta keskustaan on käsitelty virkakoneistossa ja kaupungin hallitus esittää 9.3.1998 ympäripyöreäästi, että asia hoidetaan tielaitoksen ja kaupungin yhteistoimin. Rantaraitin rakentaminen penkkeineen ja pöytineen Jyväsjärven rantaa kiertävänä mahdollistaisi asukkaiden pääsyn veden äärelle nauttimaan kesästä, olisi jo aika toteuttaa. 

                                                    Halssilalainen  nro 1/1998

moottoritie.jpg

Vetoomus kaupunginhallitukselle 17.8.98

Arvoisa kaupunginhallitus, olemme asukasyhdistyksessä seuranneet huolestuneina, mitä Halssilan pyykkituvalle/saunalle ollaan tekemässä.

Halssilan asukasyhdistys on sitä mieltä, että kyseistä palvelua tarvitaan kipeästi ja sen säilyttäminen kunnallisena tulee turvana. Tarvittavat koneinvestoinnit on toteutettava ja rahat varattava v. 1999 budjettiin. Näitä palveluja käyttää vuositasolla 5000–6000 veronmaksajaa ja käyttäjien määrä on selvässä kasvussa. Pyykkituvalla pestään myös kaupungin omaa pyykkiä, esim. vesilaitoksen haalarit, Könkkölän pyykki ja kaupungin eräät laitokset pesevät siellä mattonsa ja tekstiilinsä. Tämän toiminnan laajentamiseksi pyykkituvan koneinvestoinnit palvelisivat myös kaupungin tarpeita. Arvoisa kaupunginhallitus, miettiessänne ratkaisua kyseisen pyykkituvan/saunan tulevasta kohtalosta lähtisitte siitä, että se säilytetään kunnallisena tai ylikunnallisena palveluna. Tämän kirjeen liitteenä seuraa nimilista, jossa on noin 1400 nimeä pyykkituvan säilyttämisen puolesta.

Kunnioittavasti Halssilan Asukasyhdistys ry

Asukasyhdistyksen kaupunginhallitukselle lähettämää vetoomusta ovat kirjeellään tukeneet Viitaniemen, Keljon ja Kuokkalan asukasyhdistykset.                   Halssilalainen  nro 3/1998

 

Jyväsjärven rantaraitti rakenteille Aholaidassa

Liikenneinsinööri Jorma Lipposen artikkeli lehdessämme keväällä 1999:

”Jyväsjärven rantaraitin rakentamista Halssilan uimarannan kohdalta Lutakkoon on toivottu ja lupailtu pitkään. Työ saadaan vihdoin käyntiin kuluvan vuoden lopulla. Samalla rakennetaan kevyen liikenteen silta Vaajakosken moottoritien ja radan yli. Se alkaa Aholaidan puolelta Keskisuomalaisen ja Länsisauman väliseltä puistoalueelta. Yhteydet sillalle järjestetään Länsisaumalta, Aholaidantieltä ja Vaajakoskentieltä puistoalueita pitkin.

Rantaraitti valmistuu ensi vuoden kesällä ja silta vähän myöhemmin. Samaan hankekokonaisuuteen kuuluu myös 400 metriä pitkä meluvalli, joka suojaa Aholaidan kerrostaloaluetta moottoritie melulta. Asukkaat ovat tehneet aloitteen sen rakentamisesta.

Rantaraitin ja moottoritie väliin tehdään matalia, vaihtelevia maavalleja. Ne alentavat melua raitilla ja järvellä tehden liikkumisen ja oleskelun miellyttäväksi. Vallien väliin istutetaan pensaita. Kaupungin tavoitteena on saada alueelle Viheraluepuutarhan pajukokoelmat. Rantaraitille siirtynee melkoisesti kevyttä liikennettä Vaajakoskentien kapealta ja mäkiseltä pyörätieltä, joka koetaan epämiellyttäväksi ja jopa vaaralliseksi liikkumisympäristöksi. Vaajakoskentielle laaditaan parhaillaan liikenteen rauhoittamiseksi esisuunnitelmaa. Kadun varren asukkailla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Kadun saneeraus tulee aikanaan hieman vähentämään liikennettä ja tekemaan Vaajakoskentiestä ympäristöltään ja turvallisuudestaan nykyistä paremman. Rauhoittamistoimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu ovat vielä täysin avoinna.

                                                                                     Halssilalainen  nro 2/1999

Halssilan pesulapalvelut säilyvätpesula_0909.jpg

 Nimien keräys kannatti, sen lisäksi Halssilan asukasyhdistys jätti kaupunginhallitukselle kirjallisen vetoomuksen pesulapalveluiden säilyttämisen puolesta, johon yhtyivät Viitaniemen, Kuokkalan ja Keljon asukasyhdistykset. Noin 5000 nimeä vetoomuksineen avasi päättäjien silmät huomaamaan, että kyseiset asukasyhdistykset ovat tosissaan vaatien tämän peruspalvelun säilyttämistä ja niin asukasdemokratia toteutui. Saunapalvelu menetettiin vähäisen käytön vuoksi. Sitä tarjoaa jatkossa AaltoAlvari ja Vuorilammen sauna. Kaupunki remontoi pesulan ja uusii koneita, jonka jälkeen pesulapalvelu siirtyy Tekevä-säätiön alaisuuteen. Jatkossa pesula työllistää 1-5 työntekijää ja palvelutarjonta laajenee.

Asukasyhdistys kiittää asukkaita hyvästä yhteistyöstä pesulan palveluiden säilyttämisen puolesta. Nyt vain kaikki käyttämään palvelua.                                       Halssilalainen  nro 3/1999

 

Kuulumisia koulun mäeltä.koulu_0909.jpg

 Rehtori Kalevi Mesimäen kirjoituksesta katkelma:

…”Aivan viime vuosina olen kokenut asukasyhdistyksen ja koulun tulleen verrattomiksi yhteistyökumppaneiksi. Halssilalainen-lehden jakelu on tuonut koululle kaivattuja lisämarkkoja, joilla on voitu hankkia välttämättömiä liikuntatarvikkeita. Upeimmillaan tuo yhteistyö näkyy ja tuntuu pari vuotta jatkuneena Jälkkäritoimintana ja tästä syksystä alkaneina erilaisina kerhotoimintoina, joiden muodostamisesta asukasyhdistys on ottanut taloudellista vastuuta. Tällainen toiminta on kaukana juhlapuheiden korulausesta, se on selvää ja rehellistä ruohonjuuritason työtä oman kylän lasten parhaaksi. Siitä olen Halssilan koulun rehtorina asukasyhdistykselle erittäin kiitollinen. ….”                       Halssilalainen  nro 4/1999

 

400 metriä turva-aitaa.

Aholaidan asukkaiden taholta tulleiden yhteydenottojen jälkeen laitoimme töpinäksi. Selvitimme kaupungin kannan asiaan joka oli; että asia kuuluu VR:lle. Vanhempien huolestuneisuus lastensa turvallisuudesta on varsin ymmärrettävää, kun leikit vievät ratapenkalle, jossa junat mennä viilettävät.

Asukasyhdistyksen sihteeri laati kirjeen, ja haki Tekpasta kartan ja pyysi Jyväskylän ratapäälliköltä puoltavan lausunnon anomukselle ja niin anomus ja puoltava lausunto lähtivät VR:n Ratahallintokeskuksen turvallisuusyksikölle. Asiamme sai myönteisen päätöksen. Turva-aita rakennetaan lähtien Länsiväylästä 400 metrin matkalle vielä tänä syksynä. Aita on puolitoista metriä korkea ja yläreunaan tulee terävät piikit estämään ylikulkua ja kiipeilyä. Asukasyhdistys toivoo, että aita tuo turvallisuutta lapsiperheille.

Tämä on hyvä esimerkki asukkaiden ja yhdistyksen välillä tapahtuvasta yhteistyöstä ja tuloksesta voimme olla yhdessä tyytyväisiä.                                              Halssilalainen  nro 3/2000

 

Kevätkesällä 2001 asukasyhdistys vietti 10-vuotissyntymäpäiviään ja juhlan kunniaksi julkaistiin alueen paikallishistoriakirja Nakertaen XVI-kaupunginosa.

Halssilalainen-lehden juhlanumero (pdf)

Nakertaen.. kirjan esittely (pdf) 

 

Asiaa tiestä ja vähän vierestäkin

Halssilan kouluun Lokintien kautta kulkevat ovat varmaan ilokseen todenneet kuinka entinen kuoppainen ja sateella kurainen kuja on muuttunut kestopäällysteiseksi tieksi. Maan alla ovat uudet vesi- ja viemärijohdot. Ojat kuljettavat pintavesiä kuten pitääkin. Ojien penkatkin on on nurmetettu ja istutettu hienoksi. Kiitos kaikille teknisen palvelukeskuksen ”kadunrakentajille” ja kiitos teille asukkaille, kun viime keväänä Halssilan koululla liikenneillassa pontevasti toitte tiekurjuuden tiedoksi liikennesuunnittelijalle ja teknisen osaston johtajalle. Se suun avaus kannatti.

Vaajakosken vanhan tien rauhoittaminen odottaa rahoituspäätöksiä. Kesän aikana uudet asfaltit tulivat ajoradalle ja osiin jalkakäytäviä. Hyvä niin, mutta Seppälän alueen uusi kaavoitus ja siinä olevat uudet liikerakennukset mm. uusi Citymarket, eivät lupaa hyvää tulevaisuutta Vaajakoskentien liikenteen rauhoitusajatukselle. Asukasillassa Seppälässä keväällä liikennesuunnittelijat myönsivätkin, etteivät liikennemäärät Vaajakoskentiellä tule vähenemään. Turvallisemmaksi tiellä liikkumista yritetään toki tehdä nopeusrajoituksilla ja suojateiden korokkeilla. Liikennemäärien todennäköinen  lisääntyminen lisää pöly- ja meluhaittoja. Hankalammaksi muuttuu myös autoilla sivuteiltä päätielle pyrkiminen ruuhka-aikoina.

Tuohimutkan alueella asukkaat ovat kyllästyneet teiden ja niiden alla lähes 50 vuotta olleiden vesi- ja viemärijohtojen surkeaan kuntoon. Parikymmentä vuotta on jo odotettu luvattuja korjauksia. Se on liikaa, ja niin on nimiadressin myötä esitetty vetoomus, että korjaustöihin on vihdoinkin ryhdyttävä. Putkistojen kamerakuvauksia on jo suoritettu ja viimeviikkoina on mitattu rakennusten sokkeleiden ja kellarilattioiden korkeuksia. Suunnittelijoiden kirjeessä alueen asukkaille on luvattu korjaustyön alkavan v. 2003. Tämän lupauksen toivotaan myös pitävän.

Puutarhaosasto on luvannut, että viimeistään tämän syksyn aikana kunnostetaan Aittorinteen entisen lämpökeskuksen kohdalla olevalle puistokaistaleelle liittymäpolku kuntopolulle, ettei enää tarvitse uuden rivitalon pihan poikki kulkea.

Asukasyhdistys on yksi kanavanne, kun tieasioita saatetaan kaupungin viranomaisten ja päättäjien tietoon                                                    Halssilalainen  nro 3/2001

 

Uimarannan ja veneen tiimoiltaveneranta_talvis.jpg

Asukasyhdistys joutuu lopettamaan soutuveneen vuokraamisen halukkaille. Syynä tähän on pelastusliivipakko, joka astuu voimaan silloin kun soutuvene on vuokra- tai lainakäytössä. Emme voi varmistaa sitä noudattavatko veneen käyttäjät sääntöjä ja määräyksiä, emmekä sen vuoksi voi ottaa vastuuta siitä mikäli jotain ikävää sattuisi.

Samalla haluamme muistuttaa autoilijoita sekä muita moottoriajoneuvojen kuljettajia kevyen liikenteen väylän käyttämistä ajoratana uintimatkalla. Rantaan ajo on sallittu ainoastaan hälytysajoneuvoille sekä venelaiturille tavaranvientiä ja huoltotöitä varten. Kun grillipaikka uimarannan käyttäjiä varten tehtiin, tarkoituksena oli luoda paikka eväiden syöntiin ja makkaranpaistoon. Aluksi kaikki menikin kuten oli suunniteltu. Asukasyhdistys järjesti polttopuita grillipaikan yhteyteen ja osa paikan käyttäjistä toi tarvitsemansa puut tullessaan. Puun kulutus oli kuitenkin vähitellen sitä luokkaa että säännöllinen toimittaminen oli mahdotonta. Ilmeisesti puiden mukana tuonti todettiin liian vaivaloiseksi, sillä tulentekijöiden käyttäytymisessä tapahtui huikea muutos.

Kaikki puutavara mitä rannan alueelta vain löytyi ja rikkomalla irti saatiin, käytettiin polttopuuksi. Myös uimarannan omat kasvavat koivut saivat luopua ”vaatteistaan” jo hyvin varhaisessa vaiheessa.. Veneistä vietiin airot, penkit ja aluspukit, jotka poltettiin nuotiolla. Samat ilkivallantekijät ovat kokeneet roskakorin sijainnin olevan liian kaukana ja grillipaikan kivipenkkeihin rikottiin mukana ollutta lasitavaraa.  Näiden asioiden johdosta Halssilan Asukasyhdistys teki päätöksen grillipaikan poistamisesta uimarannalta.                                            Halssilalainen  nro 2/2002

 

Tuohimutkan katujen peruskorjaus alkaa

Tuohimutkan alueen kadut ovat routivia sorakatuja, joilla on myös pintavesien johtamiseen liittyviä ongelmia.  Teknisessä palvelukeskuksessa on laadittu näistä kaduista sekä Itä-Päijänteentien pohjoisosan järjestelyistä katusuunnitelmat. … Alueen liikennejärjestelyjä muutetaan siten, että ajoyhteys Seppälästä Tuohimutkan kautta Vaajakoskentielle katkaistaan ja nykyinen ratasillan alittava väylä tulee pelkästään kevyen liikenteen käyttöön. Tuohitien pohjoispää yhdistetään  Itä-Päijänteentiehen, jota pitkin Tuohitien liikenne kulkee Vaajakoskentielle. Tuohimutkan katutyöt maksavat kaikkiaan reilut miljoona euroa.                             Halssilalainen  nro 3/2004

 

Kirjastomme säilymisen puolesta on taisteltu...logo_pro_kirjasto2.jpg

Vuonna 2006 Kirjastoverkkoselvityksessä kaupunki esitti Hallssilan kirjastoa lakkautettavaksi. Asukasyhdistys  lähetti syyskuussa kirjeen kaupunginhallitukselle, kulttuurilautakunnalle ja oman alueemme kaupunginvaltuutetuille. Siinä vaadimme, että kirjastojen lakkautusperusteita harkitaan järkevien ja oikeiden taloudellisten näkökohtien mukaan. Asukasyhdistyksen edustajat olivat myös kirjastopäätöksiä valmistelevissa yleisötilaisuuksissa mukana kirjastoamme puolustamassa.

Kirjasto säilyi!

Vuonna 2010 kaupungin säästötoimet kävivät jälleen kirjastomme kimppuun, mutta

Pro Halssilan kirjasto -kampanja onnistui!

Nimenkeräys kirjastomme puolesta päättyi 25.9.2010. Netissä allekirjoittajia oli 247 ja kolmessa adressikansiossa yhteensä 1452, yhteensä 1699 ja lisäksi alkuperäiset neljä allekirjoitusta. Adressi on luovutettu 19.10.2010 kulttuurilautakunnan kokouksen yhteydessä.

Adressillamme ja muilla kannanotoilla oli vaikutusta! Jyväskylän kaupunginhallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksessä panostetaan peruspalveluihin. Kirjastopalveluihin lisättiin 200 000 euroa kaupunginjohtajan pohjaesitykseen ja kirjastoverkko säilyy nykyisellään. Kirjastojen toimintaa kehitetään yhdessä alueiden toimijoiden kanssa. Tämä asia oli mukana poliitisten ryhmien yhdessä tekemässä ehdotuksessa, joten voimme todella sanoa, että politiikot kuulivat äänemme ja halusivat olla tukemassa kirjastoverkkoa.           Suur-Halssila nro 3/2006  Suur-Halssila nro 4/2010

 

Jälkkärin kuulumisia

Asukasyhdistys järjesti Jälkkäritoimintaa Halssilan koululla 10 vuotta. Kaupunki on pystynyt selkeyttämään omia toimintamallejaan ja rahoitustaan, niin että vapaaehtoistoimintaan perustuvasta palvelusta on voitu luopua. Jyvälän setlementti ry:n ylläpitämänä Halssilan Jälkkärin ensimmäinen toimintavuosi on pian takana. ”Halssilan Jälkkärin lapset ovat aktiivisia ja heidän kansaan on ollut ilo tehdä työtä. Toimintamme on ollut aikuisjohtoista mutta lapsilähtöistä. Yhteistyö myös koulun kanssa on sujunut mukavasti”, kertoo vastuuohjaaja Päivi Virtakallio.

                                                     Suur-Halssila nro 2/2007

 

Asukasyhdistystoiminnan tulevaisuus vaakalaudalla

Kuluneen vuoden aikana Halssilan asukasyhdistys paitsi piti yllä perinteitä myös kokeili jotain uutta. Suur-Halssila-lehti ilmestyi tapansa mukaan neljä kertaa. Asukasyhdistys osallistui Telkänpesän ulkoilupäivään ja jokakeväisiin koulun siivoustalkoisiin kuten aikaisempinakin vuosina. Lisäksi lähetimme katu- ja puisto-osastolle aloitteet ja adressit koskien Ilvespuiston kunnostamista sekä kirjaston ulkoportaiden valaistuksen kohentamista. Uusi ponnistus, Halssila Huraa –tapahtuma sai alueemme lapsiperheet liikkeelle ja pääsimme kokemaan yhdessä olemisen ja tekemisen iloa.

Kaikille Halssilan asukkaille suunnatut yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset keräsivät molemmat vain kourallisen yleisöä paikalle. Suruksemme joudumme toteamaan, ettemme pystyneet kokoamaan uutta hallitusta vuodelle 2009. Suuri osa tämänvuotisen hallituksemme jäsenistä on ensi vuonna estyneitä osallistumaan aktiivisesti yhdistyksemme pyörittämiseen. Päädyimme ratkaisuun, jossa istuva hallitus jatkaa edelleen, mutta tulevana vuonna asukasyhdistys ei järjestä juuri mitään toimintaa. Jos tilanne jatkuu vastaavanlaisena ensi vuonna ja uusia aktiivisia asukkaita ei  tule mukaan, yhdistyksemme toiminta tullee loppumaan kokonaan.

                                                    Suur-Halssila nro 4/2008

 

Halssilan asukasyhdistys palkittiin kestävän kehityksen edistämisestä.

Halssilan asukasyhdistykselle on myönnetty tunnustuspalkinto omalla asuinalueella tehdystä kestävän kehityksen edistämistyöstä. Palkinnonsaaja julkistettiin JAPA ry:n kevätkokouksessa 17.3.2009.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa myönnetyn kestävän kehityksen palkinnon voittaja valittiin seuraavin perustein: Halssilan asukasyhdistys on jo vuosien ajan osallistunut Halssilan koulun keväisiin ympäristön siivoustalkoisiin. Koulun, vanhempainneuvoston ja asukasyhdistyksen yhteistyönä järjestämä ympäristön siivoustapahtuma on käytännön ympäristökasvatusta parhaimmillaan, ja siten konkreettinen ja käytännönläheinen tapa edistää kestävää kehitystä. Esimerkiksi viime keväänä ympäristöä oli Halssilassa siivoamassa peräti viitisensataa ihmistä.

 

Halssila Huraa!huraa_10_juliste_pieni.jpg

Perhetapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran 2008 koulun pihalla, 2009 Ilvespuistossa yhdessä kaupungin kanssa ja 2010 jälleen koululun pihalla (juliste) Tapahtumissa on ollut väkeä joka kerralla useita satoja ja näitähän jatketaan! 

 

Siistiä jälkeä yhteisvoimin.

Aihe on erityisen ajankohtainen tänä keväänä, sillä Jyväskylässä on käynnissä ympäristö-kasvatushanke hiipuneen siivouspäiväperinteen elvyttämiseksi koko kaupungissa. Halssilan toimintamalli toimii erinomaisena esimerkkinä tuloksista, joita voidaan saada aikaan aktiivisen asukastoiminnan ja eri toimijoiden yhteistön avulla. Tapahtumasta on muodostunut alueelle jokakeväinen perinne, jonka ansiosta asuinalue saadaan yhteisvoimin siivottua puhtaaksi talven alta paljastuneista roskista. Yhteistyönä järjestettävä tapahtuma edistää samalla myös sosiaalisesti kestävää kehitystä alueella.                                 Suur-Halssila nro 1/2009

 

Kymmenkunta vuotta sitten pidettiin kultuurikävelyjä Halssilan alueella, ja yleisön pyynnöstä toimintaa jatkettiin kesällä 2010. Puuhanainen Anna Jalonen kertoo: 

"On aurinkoinen tortai-ilta 3. kesäkuuta, ja Halssilan Siwan ympärillä kuhisee. laskeutuessamme alas Metsontietä kohti kaupan pihaa katsomme illan oppaan Raija Kinnusen kanssa toisiimme. Kesän ensimmäiselle kulttuurikävelylle on jalkautunut lähes satakunta kävelijää; on entisiä ja nykyisiä halssilalaisia, lapsiperheitä ja iäkkäämpiä osallistujia. Maltilliset  ennekkoarviomme korkeintaan noin paristakymmenestä osanottajasta ylittyvät nelinkertaisesti. Yllättävän suosion johdosta opasmonisteita riittää vain osalle väkijoukosta, noin neljällekymmenelle. Tuulinen sää nielee Raijan ja allekirjoittaneen äänet, mutta väkijoukko seuraa sitkeästi perässämme läpi vanhojen kujien. Kuljemme Halssilan talon vierestä Koivurantaan ja nousemme entisen Aittokallion pysäkin kohdalta ylös koulunmäelle. Kulkueesta kuuluu iloinen puheensorina, kun muistot palaavat elävinä halssilalaisten mieliin. ….."

 

JA   TOIMINTAMME JATKUU  ….. KIRJALLISESTIKIN

20-vuotisjuhlat ovat tulossa ja seuraava paikallishistoriakirjakin on työn alla!

Pirkko Vuorinen 28.4.2011

huraagraffiti.jpg